12. huhtikuuta 2014

Räsyä

Pääsiäinen on pian ovella. Paasto kieltäymyksineen on sujunut varsin mallikkaasti. Pari kertaa pakkokahvit ja pakkokarkit, kun en tarjottaessa kehdannut tehdä numeroa ja kieltäytyä, mutta ei mitään sisäsyntyisiä lankeemuksia.

Mitä ekopaastoon tulee kierrätyksen hengessä olen vihdosta viimein tarttunut käytöstä poistettujen trikoovaatteiden vuoreen tarkoituksenani silputa monenkirjava kokoelma matonkuteiksi. Pyjamat ja t-paidat kuluvat ja kulahtavat, vaikka kuinka ovat Nansoa tai Marimekkoa, ja niihin tulee ikäviä reikiä kissojen toimesta, joten materiaalia kertyy jatkuvasti. Aikaisemmin olen leikannut vain lakanoita ja tyynyliinoja, mutta nyt pyöröleikkuri ja alusta apunani kävin trikoiden kimppuun. Ensiksi saumat pois ja sitten miettimään, miten erikokoiset ja -muotoiset kappaleet saa helpoiten tasalaatuiseksi kuteeksi.

Testasin kolmea eri tekniikkaa. Ensin ajoin kappaleet, etuosa ja takaosa päällekkäin, leikkurilla viivainta apuna käyttäen 2,5 sentin levyisiksi soiroiksi, jotka ompelin toisiinsa siksakilla pitkäksi kuteeksi. Leikkaaminen oli nopeaa, mutta ompeleminen työlästä, joten päätin seuraavaksi testata tavan, missä soirot jätetään kiinni toisiinsa vuorotellen kankaan ala- ja yläreunassa ja lopuksi kulmat pyöristetään saksilla. Näin saadaan aikaan pitkä ja yhtenäinen kude.



Hihojen kanssa kokeilin lenkkitekniikkaa. En poistanut saumaa, vaan paloittelin hihat käsivaralta noin 1,5 sentin levyisiksi lenkeiksi, jotka sitten pujottelemalla yhdistin jonoksi. Samaa tekniikkaa käyttäen matonkuteeksi muokkautuvat myös vanhat sukat ja sukkahousut.


On kiintoisaa nähdä miten eri tavoin työstetyt kuteen käyttäytyvät kudottaessa ja näkyvät valmiissa matossa, mutta siihen on vielä aikaa, räsyä näet riittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti