Sunnuntaina harrastusrintamalla kokoustettiin lähes satavuotiaiden kulttuuriseinien suojassa. Kirstunvartijakin sai tili- ja vastuuvapauden menneistä ja huokaisi helpotuksesta. Lippusten ja lappusten sekä asiallisen kirjanpito-ohjelman kanssa oli mukava touhuta tilinpäätöstä tehdessä. Takkiin tosin tuli ja reilusti, mutta paljon näkyvää saatiin aikaiseksi. Vastuunsa tunteva aktiivijäsenistö tilintarkastajien suosituksella sitoutui tulevalla talkookaudella kiristämään kukkaronnyörejä.
Harrastukseen liittyy toinenkin tilinpäätös. Lumet ovat katoamassa taivaan tuuliin ja rakas hiihtoharrastus on hyllytettävä. Asiassa ei ensituntumalta ole mitään hyvää. Koska yhtä mieleistä kesälajia ei ole, liikuntamäärät tulevat vähenemään roimasti ja vähäinen liikunta, kokemusta on, lyö ikävästi leimansa kaikkeen tekemiseen ja olemiseen. No, täytyy ajatella positiivisesti. Aikaa jää muuhun, käsitöihin, pihapuuhasteluun ja tietokoneiluun.
Hiihtokausi on hektistä aikaa. Aina kun mahdollista töiden jälkeen on suunnattu lenkille. Pientä välipalaa, esivalmistelut kuntoradalle siirtymisineen, ladulla noin tunti, saunat, suihkut, sapuskat, venyttelyvartti. Session jälkeen on lähes valmis nukkumaan tai ainakin kykenemätön mihinkään kovin aktiiviseen. Tänä vuonna tuli tehtyä historiaa hiihtokilometrien suhteen. Yleensä suksia tulee kulutettua kauden aikana 500-700 kilometriä, mutta tänä talvena sivakat luistivat nelinumeroisesti 1012. Ennätyksestä saa kiittää runsaslumista talvea, onnistunutta Lapin lomaa ja rakasta hiihtokaveria.
Kaikki loppuu aikanaan, nyt on tyydyttävä sulan maan lajeihin. Pari tavoitetta on jo asetettu ja kalenteriin kirjattu: toukokuun lopussa Naisten Kymppi ja siitä parin viikon päästä Kesäyön Marssi. Ensimmäinen tuhansine osallistujineen, kertakäyttöjätevuorineen ja oheiskrääsineen ei ole minun juttuni, mutta tutun työporukan hyvä meininki saa lähtemään ja katsomaan epäkohtia läpi sormien. Jälkimmäinen jo vuosia kesäohjelmaan kuulunut kävelytapahtuma haastaa uudella konseptilla: ensimmäistä kertaa valittavissa on 40 kilometrin matka. Siinä sitä riittää öistä talsimista. Tuleviin koitoksiin on pakko harjoitella, joten on edes joku porkkana vai pitäisikö sanoa keppi, saada arki-iltaisin jalkaa toisen eteen. Ehkä pääsiäisen pyhinä avataan hölkkäkausi.
